Onko Ilmastokanavan ulkopuolista eläintuotannon ilmastokuormitusta kommentoivaa taidetta olemassa? Kuva Vincent J.F. Huangin teoksesta, Onegreenplanet.orgin jutusta Ilmastokanavan kesän taiteilijat Ronya ja Kyösti Salokorpi kokevat kasvisruokavalion hyväksi keinoksi hillitä ilmastonmuutosta. Kesän yhteistyöjärjestömme Animalian intresseihin kuuluu eläinten oikeuksien lisäksi myös eläintuotannon aiheuttaman ympäristökuormituksen ja ilmastonmuutoksen taltuttaminen . Climatevegan.org -sivusto suosittelee vegaaniutta myös mikäli poliittinen ja yleinen passiivisuus turhauttaa.
Oops!- biisiä/musiikkivideota voi kutsua ilmastoaktivismitaiteeksi, mutta olisiko se myös ilmastovegaanitaidetta? Tehdäänkö eläintuotantoa ja maapallon vääristynyttä ruokajärjestelmää ilmastovinkkelistä kommentoiva taidetta paljonkin? Internet-haulla löytyy vegaanitaiteilijoita ja myös vegaanitaideryhmiä, mutta ilmastonmuutoksesta ja eläinperäisen ruoantuotannosta sisältöä taiteeseensa ammentavia taiteilijoita ei löydy helposti. Eläimet ovat vaikka piirroksen/maalauksen motiiveina selkeitä, mutta ilmastonmuutos on aiheena monimutkainen ja haasteellinen. Miten eläintuotannosta ja ilmastonmuutoksesta voisi tehdä viestinnällisesti toimivaa taidetta? Amy Guidry tekee nettisivujensa luonnehdinnan mukaan surrealistisia maalauksia ihmisen ja maapallon suhteesta sekä pohtii yhteyttä kaikkien elämänmuotojen ja elämänsyklin välillä. Guidryn nettigallerian lukuisissa maalauksissa on silmiä, pääkalloja, eläimiä, joiden pää tai ylävartalo puuttuu ja niiden tilalla on maisema. Väistämättä eläimet näyttävät irrallisilta ja eristetyiltä. Niiden olinpaikat ovat karuja ja maisemien puut keskimäärin lehdettömiä. Surrealistisuus tekee kauhistuttavan kauniista, vaihtelevan tasoisista kuvista etäisiä. Guidryn teokset shokeeraavat luonnottomalla luontokuvauksellaan ja ovat jollakin tapaa pelottavia: ekosysteemi ei ole enää entisensä, eikä tulevaisuudessa toimi lainkaan, jollemme me toimi nyt. Vincent J.F. Huang on tehnyt varsinaisen ilmastovegaaniaktivismitaideteoksen, joka kitsiydessään huvittaa ja hirvittää: kahden sämpylän ja lisukkeiden välissä on litistynyt ja nuutunut jääkarhu. Absurdi huumori tuntuu lähestyttävämmältä kuin Guidryn surrealistinen romanttinen tyyli. Huangin teos on tekstiiliveistos ja muodoltaan hampurilainen; ango-amerikkalainen, kaikkialle levinneen kulutuskeskeisen kulttuurin ruokasymboli. Kolmiulotteisuus ja koko lisäävät teoksen vaikuttavuutta. Pihvinä sämpylöiden välissä on ilmastonmuutoksen kehittymiseen osaton eläinkunnan edustaja jääkarhu. Teos näyttää ongelman luonnottomassa karmeudessaan, mutta myös ratkaisun; kulutuksen ja lihansyönnin vähentämisen. Vitsikkään oloinen teos näyttäytyy faktojen valossa pätevältä: FAO arvioi, että eläintuotanto on vastuussa 14,5% maailman kasvihuonepäästöistä, kun taas Worldwatch Institute arvioi päästöjen olevan jopa 51% luokkaa. Vegaanisuudesta ja taiteilijuudesta tulee väistämättä mieleen muusikko Moby. Hän on erityisesti eläinten oikeuksien puolustaja, mutta mainitsee, että vegaanius kannattaa myös ihmislajin säilyttämisen puolesta. Moby ei käsittele ilmastonmuutosta taiteessaan, vaikka siviilipersoonana aiheesta puhuukin. Näin toimivia julkkis/taiteilijastatustaan vaikuttamistyössä käyttäviä on muitakin. Ehkä ihanteellisinta ja tehokkainta olisi tehdä molemmat? Suomessa olisi edelleen Mobyn tai Leonardo di Caprion paikka vapaana. Kuka suomalainen julkkistaiteilija laittaisi persoonansa, statuksensa ja luomisvoimansa peliin ilmaston puolesta, ?
0 Comments
Leave a Reply. |
ILMASTOKANAVAIlmastokanavan blogissa: nostatusta kohti uusia tuulia, vierailijoita ja teemoja ilmastonmuutoksesta, aktivismista, taiteesta ja kaikesta siltä väliltä! |