Helsinki 16.4.18, klo 10.32, pilvistä ja ajoittaista sadetta +7°

OKSA-teos ja Suomen ongelmalliset biotaloussuunnitelmat

Oksa julkaistiin Sellon kirjastossa 14.4.18.  Teos on esillä huhtikuun loppuun ja mahdollisesti vielä pidempään. 
Tervetuloa tutustumaan Oksaan ja pohtimaan sen olemusta myös Ilmastokanavan tutkimuskyselyn muodossa.

---

Sakari Kannoston Oksa-teosta ja WWF:n Suomen biotalouden ongelmia valaisevat näyttelytekstit:

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

OKSA 2018
Tekijät:
Omnia koulutuksen puuartesaaniopiskelijat: Niina Airaksinen, Mårten Gustafsson, Milja Havas, Laura Haverila, Nora Heikura, Joel Honkanen, Bettina Jaatinen, Saana Kamula, Jussi Karmijoki, Neea Karppanen, Minka Karppinen, Martti Lindblad, Vilma Närhi, Pinja Palosaari, Valtteri Patrikainen, Roosa Penttinen, Leena Raatikainen, Joni Rautio, Mirkka Ruija, Juha-Pekka Saari, Eliel Salomaa, Jaakko Sillanpää, Rasmus Strandell, Patrik Takki, Henri Viiri ja Moona Ylönen.
Kuvanveistäjä Sakari Kannosto
WWF

Biotalous näyttäytyy työryhmälle ontuvana ja itseään syövänä ideana, joka aiheuttaa enemmän ongelmia kuin ratkaisuja. Hiilinielujen puolittuminen tulevaisuudessa on katastrofaalinen ongelma. Teos puolustaa puun käyttöä kestävässä kehityksessä, sekä kertoo innovaatioiden merkityksestä puutalouden tulevaisuudessa. Oksa teos koostuu erilaisista kierrätyspuusta tehdyistä representaatioista, jotka edustavat uusia innovaatioita sekä mahdollisuuksia käyttää puumateriaalia kestävämmin. Teos kuvaa katkennutta oksaa, joka ikään kuin sahaa itseään. Oksa toimii myös penkkinä, jossa katsoja-kokija voi myös itse istua sahaamallaan oksalla. Se näyttäytyy tilaa haltuun ottavana ja agressiivisena ilmastonmuutoksen aiheuttamana trooppisena kasvina tai hyönteisenä, joka kaivaa metsänpohjaa ja sahatessaan ympäriinsä sahaa myös itseään. Oksa-teoksessa on myös pedagoginen näkökulmansa. Siitä löytyy monia tasoja ja hauskoja yksityiskohtia, joita pohtimalla voi oivaltaa uusia asioita ja keksiä ratkaisuja itsekin käsiteltävään ongelmaan.

​Oksa 2018 -teos on syntynyt Omnian puualan opiskelijoiden plastisen sommittelun kurssityönä. Ensin Ilmastokanava haastoi WWF:n ja Sakari Kannoston taiteilija-järjestöpariksi biotalouden ilmastovaikutuksia tutkivaan taiteen keinoin käytävään vuoropuheluun. Kannosto vuorostaan haastoi tulevaisuuden puualalla käsityöläisinä toimivat tekijät, eli Omnian puuartesaaniopiskelijat yhteistyöhön kanssaan.
Plastisen sommittelun kurssilla tutustuttiin alan materiaaleihin sekä käytäntöihin.
Pohdittiin muotokieltä, materiaalien mahdollisuuksia sekä rikottiin totuttuja tapoja ja menetelmiä. Kurssilla opittiin materiaalin mahdollisuuksista ja perehdyttiin sisältöpohjaiseen esittävyyteen, tilan käyttöön sekä biotalouteen aiheena. Yhteinen taideteos “Oksa” suunniteltiin ja valmistettiin yhteistaideteoksena kierrätyshuonekaluja ja jätepuuta hyödyntäen.
​
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 MITÄ ON BIOTALOUS? 

Biotalouden alle on koottu kaikki uusiutuvien luonnonvarojen käyttö ministeriöiden virallisessa kielenkäytössä. Käytännössä eniten puhutaan metsätaloudesta.
Suomessa metsiä halutaan hyödyntää entistä enemmän biotalouden nimissä, tavoitteena on talouskasvu, uudet työpaikat – ja ilmastonmuutoksen hillintä. Hallituksen tavoitteiden mukaisesti kotimaisen runkopuun hakkuut kasvaisivat noin 65 miljoonasta kuutiometristä noin 80 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Jos tämä toteutuu, Suomen metsien hiilinielun ennakoidaan pienenevän vuosina 2021–2030 noin puoleen nykyisestä. Lisähakkuut tarkoittavat myös mahdollisesti jopa parin sadan metsälajin ajautumista sukupuuttoon Suomessa lähivuosikymmeninä, jos metsätalouden käytäntöjä ei merkittävästi muuteta.

Biotalouden yleisenä myyntipuheena esiintyy lausahdus, että fossiilitaloudesta on siirryttävä biotalouteen. Siinä unohdetaan, että biotalouden ratkaisut eivät tutkimusten mukaan yleensä ole kovinkaan merkittävästi fossiilisia ratkaisuja parempia ilmaston kannalta, jos lainkaan. Lisäksi unohdetaan, että kun nykyinen luonnonvarojen kulutus Suomessa vaatii reilusti yli kolmen maapallon verran luonnonvaroja, niin asia ei korjaannu sillä, että vaihdetaan vain raaka-aineen laatua.
Yhteiskuntaa pitää ohjata ja muuttaa siten, että luonnonvarojen kulutus putoaa murto-osaan nykyisestä. Biotalouden sijaan kiertotalouden, jakamistalouden, palvelutalouden, kohtuutalouden jne. keinot ovat siihen todennäköisesti tehokkaampia.