Tuore Science-lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa ensiuutisoinnin mukaan vakuuttavasti, että vegaaniksi ryhtyminen on suurin ilmastoteko, jonka yksittäinen ihminen voi tehdä. Lihatuotanto ja siihen tiiviisti kytköksissä oleva maidontuotanto vievät yli 80 prosenttia maapallon viljelyalasta mutta vastaavat vain alle 20 prosentista maapallolla kulutetusta proteiinista. Maapallon maanisäkkäistä on nykyään yli 80 prosenttia ihmisiä ja ihmisen hyödyntämää karjaa. Olemme pitkään eläneet kestämättömällä logiikalla, jossa kasvatamme valtavan määrän ruokaa, jonka syötämme karjalle sen sijaan että söisimme sen itse. Ruokajärjestelmämme on rikki, ja seurauksena on sekä nälänhätää, että ilmaston lämpenemistä. Tätä ei kuitenkaan uskoisi missä tahansa suomalaisessa ruokakaupassa eikä sen paremmin kun katselee miten politiikkaa tehdään. Lihatuotteita ovat hyllyt täynnä, eikä niissä ole tupakka-askien tapaan varoitustarroja. Tehotuotettua naudanlihaa tai maitoa saa niin halvalla, että voisi luulla sen olevan ongelman sijaan jopa suositeltavaa ravintoa. Suomessa ilmastokysymykset eivät vaikuta ruuantuotantoon tällä hetkellä juurikaan. Vaikka uudet kasvipohjaiset proteiinit ovat kauppojen hittituotteita ja potentiaalinen vientivaltti, politiikassa meillä pyritään varmistamaan, että tehotuotanto saisi jatkua mahdollisimman häiriöttä. Ilmasto näyttäytyy politiikassa lähinnä asiana, joka kiinnostaa mikäli siitä voi hyötyä: Helsingin tuoreessa matkailuohjelmassa viitataan siihen, miten ääri-ilmiöiden lisääntyessä ilmastonmuutoksen myötä Helsinki on yhä houkuttelevampi matkailukohde suhteellisen vakaan sääympäristönsä ansiosta. Mitä sitten pitäisi tehdä tilanteen muuttamiseksi? Koska lihatuotannon ympäristövaikutukset ovat kiistämättömiä, on voimakkaasti tuettava kestäviä vaihtoehtoja samalla kun lihan hintaa korotetaan. Tämä on tehtävä kuitenkin niin, että se ei kurita vain köyhimpien kukkaroita niin että varakkaammat voivat jatkaa elämäänsä kuten ennenkin. Vegaanisten proteiininlähteiden hintaa on laskettava politiikalla samalla kun eläinperäisten tuotteiden saatavuutta pitää hankaloittaa. Mitä pidempään tärkeiden muutosten kanssa viivytellään, sitä kalliimmiksi ja hankalammiksi ne tulevat. Voisi luulla, että myös maatalouden kannalta olisi fiksua panostaa sellaiseen tuotantoon, joka on pitkällä tähtäyksellä kestävää ja kilpailukykyistä, sen sijaan että käytetään kaikki energia välttämättömien muutosten jarruttamiseen. Suomi on viime vuosina panostanut korkean osaamisen alojen koulutusrahoituksen leikkaamiseen ja vaatinut EU:ssa erivapauksia hakata tärkeänä ilmastonmuutosta hillitsevänä hiilinieluna toimivia metsiään. Pystyisimme aika paljon parempaan. Veikka Lahtinen, Animalian kampanjavastaava
0 Comments
Leave a Reply. |
ILMASTOKANAVAIlmastokanavan blogissa: nostatusta kohti uusia tuulia, vierailijoita ja teemoja ilmastonmuutoksesta, aktivismista, taiteesta ja kaikesta siltä väliltä! |