 BIOTALOUS perustuu uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön palveluiden, tuotteiden, energian ja ravinnontuotannossa. Biotalous tarkoittaa eri biomassojen taloudellista hyödyntämistä ja fossiilisten ja uusiutumattomien luonnonvarojen korvaamista. Se tarkoitta myös talouspoliittisista suuntaa, jossa lähtökohtana on biopohjaisten luonnonvarojen hyödyntäminen. (Luonnonsuojelija 3/2016)   METAANI (CH4) on ihmisten tuottamista kasvihuonekaasuista hiilidioksidin jälkeen toiseksi tärkein ilmaston lämmittäjä. Metaani on kasvihuonekaasuna selvästi hiilidioksidia voimakkaampi, mutta sen määrä ilmakehässä on paljon pienempi ja elinikä lyhyt, n. 12 vuotta. Metaania syntyy eloperäisen aineksen hajotessa hapettomissa oloissa: riisipelloilla, märehtijöitten (mm. lehmien) suolistossa ja kaatopaikoilla sekä luonnossa kosteikoilla, soilla ja vesistöjen pohjakerroksissa. 2/3 metaanin päästöistä on ihmiskunnan aikaansaannosta ja loput 1/3 luonnollista perua. Maakaasu koostuu valtaosaltaan metaanista. Myös hiilikaivoksista vapautuu metaania. Lisäksi metaania muodostuu puuta poltettaessa, varsinkin jos puu on märkää ja sitä poltetaan kituliaalla ja savuttavalla liekillä. Ilmakehän metaanipitoisuus on tätä nykyä reilusti kaksinkertainen teollistumisen aikaa edeltävään tasoon verrattuna. (http://ilmasto-opas.fi)  HIILIDIOKSIDI, CO2 on ihmiskunnan tuottamista kasvihuonekaasuista merkittävin. Ilmakehän hiilidioksidi on osa hiilen kiertoa merien, maaperän, biomassan ja ilmakehän välillä. Ilmakehään päästetty "ylimääräinen" hiilidioksidi pysyy tässä kierrossa pitkään, yli 100 vuotta, joten hiilidioksidipäästöjen ilmastovaikutukset ovat pitkäkestoisia.Hiilidioksidin (CO2) pitoisuus on noussut teollistumista edeltävästa ajasta lähes 40 %. Hiilidioksidipitoisuuden kasvu jatkuu edelleen koko ajan. Valtaosa ihmiskunnan tuottamasta hiilidioksidista on peräisin fossiilisten polttoaineitten (mm. öljyn, kivihiilen ja maakaasun) käytöstä. Toinen tärkeä päästölähde on trooppisten metsien hävittäminen ja muu maankäytön muuttuminen. IPCC:n laskelmien mukaan ilmakehään on jäänyt arviolta 45 % kaikesta siitä hiilidioksidista, jonka ihmiskunta on tuprutellut ilmaan 1700-luvulta nykypäivään. Noin 30 % hiilidioksidista on päätynyt valtameriin ja loput 25 % kasveihin ja maaperään. Valtameret, kasvillisuus ja maaperä toimivat ilmakehän kannalta hiiltä sitovina hiilinieluina. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että näitten nielujen tehokkuus on heikkenemässä. ( http://ilmasto-opas.fi)  BIOMASSAA on kaikkialla. Metsät sitovat yhteyttäessään hiiltä biomassaan. Vihreää biomassaa ovat: metsä, niiden maaperä, suot, turve, maatalouden sivutuotteet, lanta, olki, nurmi, ravintoylijäämät, ruokateollisuuden hävikki, teollisuusjäteliemet, liete ja yhdyskuntajäte. Sinistä biomassaa ovat: vedet, levät ja vesien materiaalit.  BIO = elämä-, elo-, elollista luontoa koskeva t. siitä peräisin oleva; \biologinen(biologia). Alkujaan vain kreikkalaisperäisissä sanoissa, mutta muodostunut muoti-ilmiöksi. Bio-etuliitettä liitetään monenlaisiin asioihin ja näin usein syntyy mielikuva puhtaasta, terveellisestä ja luonnonmukaisesta tuotteesta tai palvelusta. Biotalous kuulostaa jo sanana hyvältä. Sen vuoksi usein ajatellaan, että biotalous on aina kestävää ja ympäristön kannalta hyvä asia. Biotaloudelle on luotu vahva brändi: puhdas, kestävä ja ennen kaikkea kotimainen ratkaisu. Todellisuudessa biotaloudella on puhtoinen imago mutta ristiriitainen sisus. Suomen hallitus aikoo korvata puuenergialla fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja luoda tehtaita ja työpaikkoja maakuntiin. Sen sijaan olisi kannattanut pikemminkin Saksan ja muiden poihjoismaiden tavoin satsata tuuli- ja aurinkovoimaan. Biotalouden tavoitteina on hakata mahdollisimman paljon puuta ja myydä sellua, niin biotalous puhtoisesta nimestään huolimatta toteuttaa pikemminkin vanhanaikaisen tehometsätalouden periaatteita. (https://yle.fi/uutiset/3-8838860)  VESI: Sinisellä biotaloudella tarkoitetaan uusiutuvien vesiluonnonvarojen kestävään käyttöön ja vesiosaamiseen perustuvaa liiketoimintaa. Tärkeimpiä osa-alueita ovat vesiosaamiseen ja –teknologiaan liittyvä liiketoiminta, vesistöihin perustuva matkailu, vesibiomassan hyödyntäminen sekä kalatalouden arvoketju. (http://mmm.fi/) Myös sinisen biotalouden pitäisi olla kestävää. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ei ole pysähtynyt. Ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpötilan nousu vaikuttaa jo nyt vesistöihin ja meriin sekä edelleen ravintoverkkoihin, kalastoon ja elinkeinoihin. Uusiutuviakaan raaka-aineita ei voi käyttää kiihtyvään tahtiin, edes ilmastosyihin vedoten, eikä varsinkaan, jos todelliset vaikutukset ovat hämärän peitossa. (SLL, 12.11.16) 
0 Comments
Leave a Reply. |
