|
|
|
|
SAKARI KANNOSTO JA OMNIAN PUUALAN OPISKELIJAT
Kuvanveistäjä Sakari Kannosto on tullut tunnetuksi mm. suurikokoisista kierrätysmateriaaleista koostuvista installaatiostaan. Ekologiset aiheet, kierrätys sekä ihmisen luontosuhde nousee usein teemaksi. Kannoston töissä näkyy luovuus, halu leikkiä ja yhdistellä asioita. Erilaisten materiaalien tuomat yhtälöt luovat uusia kiinnostavia kokonaisuuksia ja kertomuksia. Kannoston töitä yhdistää halu kertoa painavaa sanomaa. Vakavatkin teemat ovat kutenkin usein kiedottu hauskemman pintakerroksen alle.
Toimiessaan plastisen sommittelun opettajana Omniassa hän teettää eri alojen opiskelijoittensa kanssa eri materiaaleista koostuvia muoto- ja tekniikkaharjoitteita, kuten toisintoja tai installaatioita.
”Artesaanien muotoharjoitteissa voidaan yhtä hyvin liikkua myös taiteen kentällä ja pohtia puumateriaalin merkityksiä, muotoja sekä syvempiäkin sisältöjä. Puu materiaalina on tärkeässä osassa Huonekalupuuseppien arkea ja elämää. Sen vuoksi on hienoa että, lahjakas puuartesaanien ryhmä otti ilmastokanavan ja WWFn haasteen vastaan ja lähti kehittämään taideteosta kierrätyspuusta. Biotalous ja sen ongelmat, aiheena ei ole helpommasta päästä. Kuinka muodostaa kolmiulotteinen teos, joka käsittelee tai kritisoi aihetta ja toimii vielä aktivismi taiteen keinoin. Kierrätyshuonekalujen käyttö ja niiden muokkaus tarinan kerronnalliseen ja osallistavaan muotoon on hieno saavutus”
WWF
WWF on yli sadassa maassa toimiva, maailman vaikuttavin ympäristöjärjestö. WWF:n tutkijat ovat mukana pelastamassa maailman ainutlaatuisimpia luontokokonaisuuksia. WWF:n asiantuntija Jussi Nikula kertoo Ilmastokanavassa biotalouden ongelmista ja metsien hiilinieluista.
ILMASTOTEOKSEN TEEMA JA TAITEEN LAJI
Ilmastokanavan huhtikuun teoksen teemana ovat Suomen biotalouden ympäristövaikutukset ja ongelmakohdat. Sakari Kannoston yhdessä Omnian nuorten ja lahjakkaiden puualan opiskelijoiden kanssa toteutettava ilmastoteos tutkii puun ja mediataiteen kautta biotalouden monimutkaista teemaa. Biotalous herättää mielikuvia esim. kiinalaisista ostamassa suomalaisia metsäteollisuuden yrityksiä tai puun käytöstä energian tuottamiseen ja lämmitykseen. "Bio" kuulostaa vihreältä ja kestävältä; mutta onko se todella sitä?
Suomessa suunnitellaan puun käytön merkittävää lisäämistä, ilmastonmuutoksen hillinnän nimissä, korvaamalla fossiilisia polttoaineita puuperäisellä bioenergialla. WWF:n ja laajan tutkijajoukon mukaan puunkäytön lisääminen kiihdyttää ilmastonmuutosta.
Metsillä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Ne sitovat hiilidioksidia ilmakehästä, ja toimivat siten niin sanottuina hiilinieluina. Suomen metsien hiilinielut sitovat vuosittain hiilidioksidia määrän, joka vastaa noin puolta Suomen kasvihuonekaasupäästöistä.
Suomessa metsien hyödyntämisen suurta lisäämistä biotalouden nimissä perustellaan talouskasvulla, uusilla työpaikoilla – ja ilmastonmuutoksen hillinnällä. Hallituksen tavoitteiden mukaisesti kotimaisen runkopuun hakkuut kasvaisivat noin 65 miljoonasta kuutiometristä noin 80 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. (WWF-lehti 2/2017)
Jos kaikki Suomen biotalous-suunnitelmat toteutuvat, Suomen hiilinielu puolittuu vuoteen 2021-30 mennessä. Valitettava fakta, jota suomalaiset teollisuuden edustajat eivät halua myöntää on, että biotalous, joka on luotu vastustamaan ilmastonmuutosta, itse asiassa kiihdyttää sitä. Puu ei ole pelkästään puu vaan hiilivarasto, joka poltettuna katoaa taivaisiin ja lisää hiilidioksidikuormitusta.
#TAIKETUKEE
Kuvanveistäjä Sakari Kannosto on tullut tunnetuksi mm. suurikokoisista kierrätysmateriaaleista koostuvista installaatiostaan. Ekologiset aiheet, kierrätys sekä ihmisen luontosuhde nousee usein teemaksi. Kannoston töissä näkyy luovuus, halu leikkiä ja yhdistellä asioita. Erilaisten materiaalien tuomat yhtälöt luovat uusia kiinnostavia kokonaisuuksia ja kertomuksia. Kannoston töitä yhdistää halu kertoa painavaa sanomaa. Vakavatkin teemat ovat kutenkin usein kiedottu hauskemman pintakerroksen alle.
Toimiessaan plastisen sommittelun opettajana Omniassa hän teettää eri alojen opiskelijoittensa kanssa eri materiaaleista koostuvia muoto- ja tekniikkaharjoitteita, kuten toisintoja tai installaatioita.
”Artesaanien muotoharjoitteissa voidaan yhtä hyvin liikkua myös taiteen kentällä ja pohtia puumateriaalin merkityksiä, muotoja sekä syvempiäkin sisältöjä. Puu materiaalina on tärkeässä osassa Huonekalupuuseppien arkea ja elämää. Sen vuoksi on hienoa että, lahjakas puuartesaanien ryhmä otti ilmastokanavan ja WWFn haasteen vastaan ja lähti kehittämään taideteosta kierrätyspuusta. Biotalous ja sen ongelmat, aiheena ei ole helpommasta päästä. Kuinka muodostaa kolmiulotteinen teos, joka käsittelee tai kritisoi aihetta ja toimii vielä aktivismi taiteen keinoin. Kierrätyshuonekalujen käyttö ja niiden muokkaus tarinan kerronnalliseen ja osallistavaan muotoon on hieno saavutus”
WWF
WWF on yli sadassa maassa toimiva, maailman vaikuttavin ympäristöjärjestö. WWF:n tutkijat ovat mukana pelastamassa maailman ainutlaatuisimpia luontokokonaisuuksia. WWF:n asiantuntija Jussi Nikula kertoo Ilmastokanavassa biotalouden ongelmista ja metsien hiilinieluista.
ILMASTOTEOKSEN TEEMA JA TAITEEN LAJI
Ilmastokanavan huhtikuun teoksen teemana ovat Suomen biotalouden ympäristövaikutukset ja ongelmakohdat. Sakari Kannoston yhdessä Omnian nuorten ja lahjakkaiden puualan opiskelijoiden kanssa toteutettava ilmastoteos tutkii puun ja mediataiteen kautta biotalouden monimutkaista teemaa. Biotalous herättää mielikuvia esim. kiinalaisista ostamassa suomalaisia metsäteollisuuden yrityksiä tai puun käytöstä energian tuottamiseen ja lämmitykseen. "Bio" kuulostaa vihreältä ja kestävältä; mutta onko se todella sitä?
Suomessa suunnitellaan puun käytön merkittävää lisäämistä, ilmastonmuutoksen hillinnän nimissä, korvaamalla fossiilisia polttoaineita puuperäisellä bioenergialla. WWF:n ja laajan tutkijajoukon mukaan puunkäytön lisääminen kiihdyttää ilmastonmuutosta.
Metsillä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Ne sitovat hiilidioksidia ilmakehästä, ja toimivat siten niin sanottuina hiilinieluina. Suomen metsien hiilinielut sitovat vuosittain hiilidioksidia määrän, joka vastaa noin puolta Suomen kasvihuonekaasupäästöistä.
Suomessa metsien hyödyntämisen suurta lisäämistä biotalouden nimissä perustellaan talouskasvulla, uusilla työpaikoilla – ja ilmastonmuutoksen hillinnällä. Hallituksen tavoitteiden mukaisesti kotimaisen runkopuun hakkuut kasvaisivat noin 65 miljoonasta kuutiometristä noin 80 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. (WWF-lehti 2/2017)
Jos kaikki Suomen biotalous-suunnitelmat toteutuvat, Suomen hiilinielu puolittuu vuoteen 2021-30 mennessä. Valitettava fakta, jota suomalaiset teollisuuden edustajat eivät halua myöntää on, että biotalous, joka on luotu vastustamaan ilmastonmuutosta, itse asiassa kiihdyttää sitä. Puu ei ole pelkästään puu vaan hiilivarasto, joka poltettuna katoaa taivaisiin ja lisää hiilidioksidikuormitusta.
#TAIKETUKEE
